En tiedä, huomasitteko tämän uutisen pari viikkoa sitten Hesarissa. Siinä kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan yhteisöpalvelut, kuten Facebook, ovat nykyään jo suositumpia kuin henkilökohtainen sähköposti. Nämä palvelut ovat kiilanneet myös pikaviestinten ohi, mikä on mielestäni melko hämmästyttävä uutinen. Ilmeisesti tämän hetken ja lähitulevaisuuden suurin teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen ilmiö on yhteisöpalvelut. Näitä kannattanee tutkia ja tutustua niihin ihan näin puheviestinnän ammattilaisen roolissa :)
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sosiaaliset+verkostot+jo+s%C3%A4hk%C3%B6postia+suositumpia+verkossa/1135244183432
tiistai 24. maaliskuuta 2009
perjantai 20. maaliskuuta 2009
Kiitoksia kurssista!
Kurssin yhteiset kontaktitapaamiset ovat nyt takana. Lukupiiri toki tapaa vielä ja antaa täten vierihoitoa sitä tarvitseville, mutta muuten olemme olemassa enää täällä netin puolella. Haluan vielä kiittää kaikkia osallistujia hienon kurssin luomisesta, teidän kanssanne oli oikein mukava paneutua tämän tietokoneistetun maailmamme saloihin!
Voitte tarkastella ensimmäisen luennon kalvoista vielä noita suorituksia, ja vastaan toki kysyttäessä. Kurssipäiväkirjojen palautuspäivämäärä on Kiirastorstai eli 9.4. Päiväkirjat tulee palauttaa joko huoneeni vieressä olevaan laatikkoon tai sisäisessä postissa - printattuna joka tapauksessa, kiitos.
Toivottavasti blogi ei ihan heti kuole tähän, vaan ehditte ja jaksatte tarkastaa menon täällä vielä ainakin kuukauden ajan - yritän tänä aikana miettiä, kuinka ajatusta teknologiavälitteistä viestintää seurailevasta blogista voisi parhaiten edistää. sitä odotellessa pieni perjantaivinkki. Taloussanomat kirjoitti viime viikonlopun aikoihin aiheesta "Bloggari voi laulaa kaiken työpaikastaan". Aihehan liittyy kurssiin ja erityisesti viimeiseen tapaamiskertaamme mukavasti. Rajanvetoa näistä asioista käydään jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Oikein hyvää viikonloppua, painun tästä Isänmaan palvelukseen!
Voitte tarkastella ensimmäisen luennon kalvoista vielä noita suorituksia, ja vastaan toki kysyttäessä. Kurssipäiväkirjojen palautuspäivämäärä on Kiirastorstai eli 9.4. Päiväkirjat tulee palauttaa joko huoneeni vieressä olevaan laatikkoon tai sisäisessä postissa - printattuna joka tapauksessa, kiitos.
Toivottavasti blogi ei ihan heti kuole tähän, vaan ehditte ja jaksatte tarkastaa menon täällä vielä ainakin kuukauden ajan - yritän tänä aikana miettiä, kuinka ajatusta teknologiavälitteistä viestintää seurailevasta blogista voisi parhaiten edistää. sitä odotellessa pieni perjantaivinkki. Taloussanomat kirjoitti viime viikonlopun aikoihin aiheesta "Bloggari voi laulaa kaiken työpaikastaan". Aihehan liittyy kurssiin ja erityisesti viimeiseen tapaamiskertaamme mukavasti. Rajanvetoa näistä asioista käydään jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Oikein hyvää viikonloppua, painun tästä Isänmaan palvelukseen!
torstai 19. maaliskuuta 2009
http://www.tietoviikko.fi/blogit/brutto_ja_netti/article146052.ece
Kurkatkaapa artikkeli, joka valottaa näkökulmia digitaalisten palveluiden mukaantuloon yritysten HR-toimintoihin. Verkkopalveluiden merkitys kasvaa yritysten kilpailutekijänä. Enää ei riitä, että yrityksen omat verkkosivut ovat toimivat, vaan näkyvyyttä pitää hakea laaja-alaisesti useissa eri verkkoyhteisöissä. Oletteko bittiavaruudessa surfatessanne huomanneet moista?
Kurkatkaapa artikkeli, joka valottaa näkökulmia digitaalisten palveluiden mukaantuloon yritysten HR-toimintoihin. Verkkopalveluiden merkitys kasvaa yritysten kilpailutekijänä. Enää ei riitä, että yrityksen omat verkkosivut ovat toimivat, vaan näkyvyyttä pitää hakea laaja-alaisesti useissa eri verkkoyhteisöissä. Oletteko bittiavaruudessa surfatessanne huomanneet moista?
torstai 12. maaliskuuta 2009
Yliopiston strategian muokkausta verkossa
En tiedä kuinka moni teistä on tietoinen tästä, mutta armas yliopistomme on alkanut kokeilla yhä laajenevassa määrin verkkokeskustelua niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin tavoittamiseksi. Esimerkiksi nyt on mahdollisuus päästä vaikuttamaan yliopiston strategiaan vuodelle 2020 - varmasti aivan ensimmäinen kerta kun moinen mahdollisuus on tarjottu muille kuin päättävissä elimissä istuville. Tosin nähtäväksi jää, kuinka tosissaan tuota keskustelua aiotaan hyödyntää. Joka tapauksessa mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka suuri organisaatio tavoittelee sidosryhmiään.
* * * seuraava viesti napattu viikkotiedotteesta 12.3.2009 * * *
UUSITTU KESKUSTELUPALSTA NETTIJYVÄ ON AVATTU
Uusittu ja entistä ehompi Nettijyvä-keskustelupalsta tarjoaa avoimen foorumin yliopiston kokonaisstrategian kehittämiselle. Foorumin tavoitteena on tukea Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategian uudistustyötä ja se on tarkoitettu kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Nyt on tilaisuus vaikuttaa Jyväskylän yliopiston
strategiaan vuodelle 2020 - tule mukaan! Nettijyvän keskustelualueissa aiheina myös yliopistolaitoksen uudistaminen, Yliopistoallianssi, yliopistolaisten hyvinvointi ja hauskanpito sekä kampuksen kuulumiset. http://www.jyu.fi/nettijyva/foorumi Kirjautuminen yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Tervetuloa keskustelemaan ja vaikuttamaan!
* * *
Mitäs olette moisesta mieltä? Aiotteko osallistua?
* * * seuraava viesti napattu viikkotiedotteesta 12.3.2009 * * *
UUSITTU KESKUSTELUPALSTA NETTIJYVÄ ON AVATTU
Uusittu ja entistä ehompi Nettijyvä-keskustelupalsta tarjoaa avoimen foorumin yliopiston kokonaisstrategian kehittämiselle. Foorumin tavoitteena on tukea Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategian uudistustyötä ja se on tarkoitettu kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Nyt on tilaisuus vaikuttaa Jyväskylän yliopiston
strategiaan vuodelle 2020 - tule mukaan! Nettijyvän keskustelualueissa aiheina myös yliopistolaitoksen uudistaminen, Yliopistoallianssi, yliopistolaisten hyvinvointi ja hauskanpito sekä kampuksen kuulumiset. http://www.jyu.fi/nettijyva/foorumi Kirjautuminen yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Tervetuloa keskustelemaan ja vaikuttamaan!
* * *
Mitäs olette moisesta mieltä? Aiotteko osallistua?
Puheviestinnän ammattilaisena työelämässä
Nappasin nyt kiinni tähän Markon ehdottamaan aiheeseen. Olen nimittäin juuri aloittanut harjoitteluni Helsingin kaupungin verkkoviestinnässä, joten olen joutunut pohtimaan puheviestijyyttäni ja sen etuja ja rajoituksia hyvin paljon.
Olen mukana projektissa, jossa pilotoidaan Helsingin kaupungintalon aulatiloissa sijaitsevalle Virka-gallerialle verkkogalleria. Harjoitteluni työtehtäviin kuuluu muun muassa sisällöntuotantoa sekä varsinkin yhteydenpitoa monen eri tahon välillä. En työskentele koko aikaa samoissa tiloissa, ja osittain teen työtäni etänä.
Koen, että tässä harjoitteluni sillisalaatissa puheviestinnän opinnoistani on paljon etua. Yksinkertaisimmillaan koen sisäistäneeni hyvin, että työtehtävieni hoitamiseen vaadittavan vuorovaikutuksen ei tarvitse tapahtua kasvokkain. Pystyn olemaan yhteydessä verkkoviestinnän henkilökuntaan, Virka-gallerian työntekijöihin ja teknisen alustan toimittajaan teknologiavälitteisesti ja tehokkaasti (toki myös kasvokkain). Koen myös, että minulla on ihan oikeutetusti painava sana sanottavani, kun galleriasivuston yhteisöllisiä ominaisuuksia aletaan myöhemmin pohtia.
Jos en olisi tietoinen omista vuorovaikutustaidoistani, teknologiavälitteisen viestinnän mahdollisuuksista ja riskeistä, en usko, että pysyisin harjoitteluni loppuun asti järjissäni :) Toisaalta, ehkä puheviestijäidentiteettini viimeaikaisen vahvistumisen vuoksi uskalsinkin ottaa tällaisen haasteen hoidettavakseni. (Harjoittelussahan tässä toki ollaan, mutta vastuuta minulla on kuitenkin myös.)
Ylipäätään uskon, että puheviestinnän ammattilaisen työkenttä tulee hajautumaan entisestään. Toki varmasti "vanhanaikaista" toimistotyötä tulee olemaan jatkossakin, mutta moneen suuntaan samanaikaisesti hajoaminen tulee varmasti lisääntymään. Hyvät hermot toki auttavat kestämään ajoittaista epävarmuutta, mutta ainakin itse koen puheviestinnän opintojen opettaneen minulle yhtä sun toista myös itseni kasassa pitämisestä :)
maanantai 9. maaliskuuta 2009
Second Life opetuskäytössä
No niin, nyt meilläkin on kokemusta tuon virtuaalimaailmoista kuumimman soveltuvuudesta opetuskäyttöön. Itse olin oikein tyytyväinen kokeiluun. Muutama asia jäi mietityttämään:
1) Reaalimaailman imitointi - tätähän sivusimme lyhyesti luennon aikanakin, mutta mielestäni aihe on niin mielenkiintoinen että sen voi nostaa tähänkin esiin. On mielenkiintoista, miten helposti sujahdamme totuttujen rituaalien kaavaan. Toki tässä meidän kokeessamme tila itsessään oli rakennettu tukemaan "yksi puhuja - monta kuuntelijaa" -mallia, mutta uskoisin että olisimme ryhmittyneet ja toimineet pitkälti samoin eksoottisemmissakin ympäristöissä. Vai olisimmeko? Jos ympäristönä olisi ollut jatkuvasti väriään ja muotoaan muuttava lentävä linna, ja meidän avatarimme olisivat olleet pieniä kerubeja, olisimmeko liikkuneet vapautuneemmin?
2) Uuteen ympäristöön tottuminen - tätäkin olemme sivunneet monelta kantilta kurssin aikana. On mielenkiintoista tarkkailla, miten ihmiset sopeutuvat uusiin toimintaympäristöihin. Tällä kokeella pääsimme vasta tutustumisvaiheen alkuun, mutta voisi olettaa että muutaman vastaavan luennon jälkeen rutiinia alkaisi olla jo tarpeeksi siihen että rajoja alettaisiin kokeilemaan toden teolla - tai ainakin siihen, että kognitiivinen kapasiteetti vapautuisi kunnolla oppimiseen välineellisen ulottuvuuden sijaan. On tärkeää muistaa, että lyhyen kokeilun perusteella ei kannata lytätä mitään toimintaympäristöä tai teknologista ratkaisua. Tarvitaan aikaa ja tottumusta ennen kuin pitemmälle meneviä johtopäätöksiä voidaan tehdä.
Kertokaahan käsityksiänne näin muutaman päivän perspektiivillä!
1) Reaalimaailman imitointi - tätähän sivusimme lyhyesti luennon aikanakin, mutta mielestäni aihe on niin mielenkiintoinen että sen voi nostaa tähänkin esiin. On mielenkiintoista, miten helposti sujahdamme totuttujen rituaalien kaavaan. Toki tässä meidän kokeessamme tila itsessään oli rakennettu tukemaan "yksi puhuja - monta kuuntelijaa" -mallia, mutta uskoisin että olisimme ryhmittyneet ja toimineet pitkälti samoin eksoottisemmissakin ympäristöissä. Vai olisimmeko? Jos ympäristönä olisi ollut jatkuvasti väriään ja muotoaan muuttava lentävä linna, ja meidän avatarimme olisivat olleet pieniä kerubeja, olisimmeko liikkuneet vapautuneemmin?
2) Uuteen ympäristöön tottuminen - tätäkin olemme sivunneet monelta kantilta kurssin aikana. On mielenkiintoista tarkkailla, miten ihmiset sopeutuvat uusiin toimintaympäristöihin. Tällä kokeella pääsimme vasta tutustumisvaiheen alkuun, mutta voisi olettaa että muutaman vastaavan luennon jälkeen rutiinia alkaisi olla jo tarpeeksi siihen että rajoja alettaisiin kokeilemaan toden teolla - tai ainakin siihen, että kognitiivinen kapasiteetti vapautuisi kunnolla oppimiseen välineellisen ulottuvuuden sijaan. On tärkeää muistaa, että lyhyen kokeilun perusteella ei kannata lytätä mitään toimintaympäristöä tai teknologista ratkaisua. Tarvitaan aikaa ja tottumusta ennen kuin pitemmälle meneviä johtopäätöksiä voidaan tehdä.
Kertokaahan käsityksiänne näin muutaman päivän perspektiivillä!
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Suuntana Second Life! (mukana Doug Engelbart -bonus)
Perjantaina 6.3. suuntaamme viimein virtuaalivesille, tarkoituksenamme kuulla Anu Sivusen luento verkon välityksellä. Luento pidetään Second Lifessä. Tätä varten mahdollisimman monen teistä kannattaa kirjautua palveluun ja tehdä sinne oma avatar. Luennon ääni tulee luultavasti kaiuttimista joka tapauksessa, mutta olisihan mukavaa jos meitä olisi mahdollisimman monta paikalla, niin sosiaalisen läsnäolon kuin kysymysten esittämisen vuoksikin. Jos teillä on ongelmia, kommentteja tai vinkkejä Second Lifeen kirjautumiseen liittyen, jakakaa ihmeessä meille muillekin!
Lisäksi vielä pieni linkkivinkki jonka sain Turo Uskalilta. Vuonna 1968 Doug Engelbart esitteli tuhatpäisen yleisön edessä tutkimusryhmänsä visioita tietokoneiden ja -verkkojen tulevaisuudesta - ja mikä tärkeintä, tietokoneiden kyvystä olla ihmisälyn tukena, kehittää sitä eteenpäin. Tämä show on kokonaisuudessaan nähtävissä Google Videossa, mutta pätkä kannattaa mielestäni katsoa David Nordforsin blogin kautta - David on liittänyt mukaan mukavasti tekstiä, ja samalla sivulla on myös lyhyt mutta tuore Engelbartin haastattelu - mitä mieltä mies on tänä päivänä jaetun älyn tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista?
Lisäksi vielä pieni linkkivinkki jonka sain Turo Uskalilta. Vuonna 1968 Doug Engelbart esitteli tuhatpäisen yleisön edessä tutkimusryhmänsä visioita tietokoneiden ja -verkkojen tulevaisuudesta - ja mikä tärkeintä, tietokoneiden kyvystä olla ihmisälyn tukena, kehittää sitä eteenpäin. Tämä show on kokonaisuudessaan nähtävissä Google Videossa, mutta pätkä kannattaa mielestäni katsoa David Nordforsin blogin kautta - David on liittänyt mukaan mukavasti tekstiä, ja samalla sivulla on myös lyhyt mutta tuore Engelbartin haastattelu - mitä mieltä mies on tänä päivänä jaetun älyn tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista?
sunnuntai 22. helmikuuta 2009
Sosiaalinen media ja vertaisvalvonta
Eilisessä Mashablen blogipostauksessa pohdittiin sosiaalisen median vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen.
Mobiiliteknologioiden ja sosiaalisen median ansiosta voimme jakaa ja julkaista kuvia, tekstiä ja videoita lähes mistä vaan ja milloin vaan. Tällöin on vaarana myös se, että meistä voidaan julkaista myös materiaalia, jonka itse mielummin halauisimme pysyvän poissa verkosta ja julkisuudesta. Kirjoitus asettaakin eteemme kysymyksen siitä, että vaikuttaako vertaisjulkaisun mahdollisuus käyttäytymiseemme positiivisesti.
Niin sanottu vertaisvalvonta, sousveillance, on käänteinen lähestyminen Orwellilaiseen maailmaan, jossa ainoastaan valvoo Isoveli. Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa on pohtinut samaa teemaa ubiikkiyhteiskunnan kehitystä pohtivassa kirjassaan Jokuveli.
Ubiikkiyhteiskunnassa kaikki ihmiset yksityisinä, viranomaisina, yrityksinä valvovat ja ovat valvottavina. Tämä ei ainoastaan tarkoita sitä, että yksilöiden mokat päätyvät Youtubeen. Suomessakin miestä pahoinpidelleet vartijat saivat tuta verkkovideoiden voiman pari vuotta takaperin.
Sosiaalinen media ja vertaisvalvonta tuovat läpinäkyvyyttä yhteiskuntaan. Vapaaehtoinen itsestäkertominen katsotaan usein positiiviseksi asiaksi, mutta miten on vertaisvalvonnan laita. Jatkuva valvonnan alla oleminen vaikuttaa pakostikin siihen, mitä pidämme yksityisenä. Julkisen ja yksityisyyden raja tulee siis muuttumaan.
Mitä mieltä olette tästä kehityksestä?
http://www.flickr.com/photos/fastestsuitintown/2192584891
Mobiiliteknologioiden ja sosiaalisen median ansiosta voimme jakaa ja julkaista kuvia, tekstiä ja videoita lähes mistä vaan ja milloin vaan. Tällöin on vaarana myös se, että meistä voidaan julkaista myös materiaalia, jonka itse mielummin halauisimme pysyvän poissa verkosta ja julkisuudesta. Kirjoitus asettaakin eteemme kysymyksen siitä, että vaikuttaako vertaisjulkaisun mahdollisuus käyttäytymiseemme positiivisesti.
Niin sanottu vertaisvalvonta, sousveillance, on käänteinen lähestyminen Orwellilaiseen maailmaan, jossa ainoastaan valvoo Isoveli. Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa on pohtinut samaa teemaa ubiikkiyhteiskunnan kehitystä pohtivassa kirjassaan Jokuveli.
Ubiikkiyhteiskunnassa kaikki ihmiset yksityisinä, viranomaisina, yrityksinä valvovat ja ovat valvottavina. Tämä ei ainoastaan tarkoita sitä, että yksilöiden mokat päätyvät Youtubeen. Suomessakin miestä pahoinpidelleet vartijat saivat tuta verkkovideoiden voiman pari vuotta takaperin.
Sosiaalinen media ja vertaisvalvonta tuovat läpinäkyvyyttä yhteiskuntaan. Vapaaehtoinen itsestäkertominen katsotaan usein positiiviseksi asiaksi, mutta miten on vertaisvalvonnan laita. Jatkuva valvonnan alla oleminen vaikuttaa pakostikin siihen, mitä pidämme yksityisenä. Julkisen ja yksityisyyden raja tulee siis muuttumaan.
Mitä mieltä olette tästä kehityksestä?
http://www.flickr.com/photos/fastestsuitintown/2192584891
Pelien tunnelmissa
Kiitos vielä näin jälkikäteen onnistuneesta pelidemosta! Järjestäminen oli helpompaa kuin odotin, joskin piuhojen napominen kahteen kertaan kotiosoitteessa ei tietenkään ollut mitään mieltä ylentävää hommaa. Toivottavasti te paikalle päässeet kuitenkin saitte demosta jotain ajateltavaa, ja mikä tärkeintä, käsin kosketeltavaa ja koettua. Tarkoituksenani oli dokumentoida tätä pioneerihengessä järjestettyä tapahtumaa enemmänkin, mutta muistin kamerani vasta aivan loppuvaiheessa. Pari tunnelmakuvaa sain toki napattua (tässä vaiheessa Playstation on jo kytketty pois päältä).
Sachan luennon kalvot ovat myös tulossa ladattavaksi pikimmiten. Seuraava teknologinen ponnistus koskeekin sitten Anu Sivusen vierailuluentoa, joka tosiaan pidetään Second Lifessä. Tarkastelemme vielä vaihtoehtoja tämän toteuttamiseen, mutta varautukaa henkisesti siihen, että pääsette tekemään itsellenne avatarit tuota virtuaalimaailmaa asuttamaan.
Sachan luennon kalvot ovat myös tulossa ladattavaksi pikimmiten. Seuraava teknologinen ponnistus koskeekin sitten Anu Sivusen vierailuluentoa, joka tosiaan pidetään Second Lifessä. Tarkastelemme vielä vaihtoehtoja tämän toteuttamiseen, mutta varautukaa henkisesti siihen, että pääsette tekemään itsellenne avatarit tuota virtuaalimaailmaa asuttamaan.
torstai 12. helmikuuta 2009
Lukupiirin kirjat
Tämän viestiketjun tarkoituksena on koota yhteen lukupiiriläisten kirjavalinnat niin piiriläisten kuin muidenkin kurssin osallistujien tiedoksi. Lukupiiriläiset, vastatkaa viestiin ja kertokaa oma kirjavalintanne. Voimme sitten myöhemmin kertoa hieman lisää kirjojen sisällöistä, mutta aloitetaan nyt tällä.
maanantai 9. helmikuuta 2009
Uusin uusi ja tietotyö
Hudson joen onnettomuuden ja nyt CCTV:n tulipalon myötä Twitter on osoittautunut yhdeksi nopeimmista kanavista, kun kyseessä on uutistapahtumat. Iso osa journalisteista Yhdysvalloissa seuraa Twitteria skuupin toivossa.
Ongelmalliseksi tällainen uusimman uuden (hypernovelty) käsittely muodostuu siinä vaiheessa, kun siitä muodostuu itsetarkoitus. Ajatus siitä, että tiedän jotain ennen muita, on viehättävä ajatus, mutta mitä sitten. Kaverin suusta jatkuvasti kuultu tokaisu "wanha" muuttuu aika nopeasti wanhaksi. Onko nopeus arvo itsessään, kun puhutaan informaatiosta?
Näin varmasti onkin median ja lehdistön suhteen, mutta yksilötasolla aihetta voidaan tarkkailla tietotyöntekijöiden näkökulmasta. Osallistuin muutama viikko sitten verkkokeskusteluun, jossa pohdittiin tietotyön ongelmia. Isoksi ongelmaksi tietotyöntekijöiden kohdalla nousi tietämättömyys. Jos ainoa ns. työkalu on tieto, niin silloin sen puuttuminen on rampauttava kokemus. Se täytyy itsekin kokemuksista myöntää.
Kuitenkin tarkemmin ajateltuna itse tietäminen ei riitä, jos infomaatiota ei ole analysoinut tai sitä ei osaa soveltaa. Uusimman uuden aikakaudella hidastamista tulee harjoitella eikä uusimpien villitysten perässä ole aina juostava.
Mitä ajatuksia nopeutunut informaatiovirta herättää? Ahdistaako jo aina nopeutunut informaation tulva?
Ongelmalliseksi tällainen uusimman uuden (hypernovelty) käsittely muodostuu siinä vaiheessa, kun siitä muodostuu itsetarkoitus. Ajatus siitä, että tiedän jotain ennen muita, on viehättävä ajatus, mutta mitä sitten. Kaverin suusta jatkuvasti kuultu tokaisu "wanha" muuttuu aika nopeasti wanhaksi. Onko nopeus arvo itsessään, kun puhutaan informaatiosta?
Näin varmasti onkin median ja lehdistön suhteen, mutta yksilötasolla aihetta voidaan tarkkailla tietotyöntekijöiden näkökulmasta. Osallistuin muutama viikko sitten verkkokeskusteluun, jossa pohdittiin tietotyön ongelmia. Isoksi ongelmaksi tietotyöntekijöiden kohdalla nousi tietämättömyys. Jos ainoa ns. työkalu on tieto, niin silloin sen puuttuminen on rampauttava kokemus. Se täytyy itsekin kokemuksista myöntää.
Kuitenkin tarkemmin ajateltuna itse tietäminen ei riitä, jos infomaatiota ei ole analysoinut tai sitä ei osaa soveltaa. Uusimman uuden aikakaudella hidastamista tulee harjoitella eikä uusimpien villitysten perässä ole aina juostava.
Mitä ajatuksia nopeutunut informaatiovirta herättää? Ahdistaako jo aina nopeutunut informaation tulva?
sunnuntai 8. helmikuuta 2009
Virtuaalimaailmat
Hesarin nettisivuilla oli hyvä juttu virtuaalimaailmojen hyödyntämisestä työelämässä.
Katz nostaa hyviä pointteja virtuaalimaailmojen hyödyistä esille. Ihmisiä ei tarvitse lennättää ympäri maailmaa tapaamaan toisiaan, työhuoneissa voi jättää omia töitään muiden nähtäville, virtuaalimaailmassa pidettyjä esityksiä voi kommentoida reaaliaikaisesti ja puhujalle voi esittää kysymyksiä jne.
Virtuaalimaailmojen käyttö työelämässä ei ole vielä kovin yleistä, osin varmasti tietämättömyyden takia. En tiedä, kuinka firmoille edes markkinoidaan eri virtuaaliympäristöjä. Luulisi kuitenkin, että ihan lähitulevaisuudessa myös työnhakijoilta oletetaan, että he osaavat käyttää näitä virtuaalityötiloja ja tuntevat niiden työkulttuurin.
Mitä haasteita tai kehityksen kohteita näissä virtuaalimaailmoissa voisi olla? Onko kukaan ylipäätään ikinä käyttänyt tällaisia työn merkeissä?
Katz nostaa hyviä pointteja virtuaalimaailmojen hyödyistä esille. Ihmisiä ei tarvitse lennättää ympäri maailmaa tapaamaan toisiaan, työhuoneissa voi jättää omia töitään muiden nähtäville, virtuaalimaailmassa pidettyjä esityksiä voi kommentoida reaaliaikaisesti ja puhujalle voi esittää kysymyksiä jne.
Virtuaalimaailmojen käyttö työelämässä ei ole vielä kovin yleistä, osin varmasti tietämättömyyden takia. En tiedä, kuinka firmoille edes markkinoidaan eri virtuaaliympäristöjä. Luulisi kuitenkin, että ihan lähitulevaisuudessa myös työnhakijoilta oletetaan, että he osaavat käyttää näitä virtuaalityötiloja ja tuntevat niiden työkulttuurin.
Mitä haasteita tai kehityksen kohteita näissä virtuaalimaailmoissa voisi olla? Onko kukaan ylipäätään ikinä käyttänyt tällaisia työn merkeissä?
perjantai 6. helmikuuta 2009
Itsestäkertominen 2000-luvulla
Moni on varmaan huomannut viime päivänä Facebookissa pyörineen meemin nimeltään 25 case/25 Things About Me. 25 case kuuluu perinteisten webbimeemien kategorian, jossa henkilö vastaa listauksessa esitettyihin kysymykseen. 25 casen säännöt ovat seuraavat:
Kun sinut on merkitty, sinun olisi tarkoitus kirjoittaa muistiinpano, joka sisältää 25 satunnaista asiaa, faktaa, tapaa tai tavoitettasi. Lopuksi merkitse 25 ystävääsi. Sinun täytyy merkitä henkilö, joka merkitsi sinut. Jos minä merkitsin sinut, se tarkoittaa sitä, että haluan tietää sinusta enemmän.
Perinteisesti tällaiset meemit ovat pyörineet blogeissa, mutta entistä enemmän nämä alkavat näyttäytyä myös sosiaaliseissa verkostopalveluissa. Time kirjoittaa verkkoartikkelissa, 25 Things I Didn't Want To Know About You, kyseisen meemin typeryydestä.
Mielenkiintoista asiassa on kuitenkin se, miten itsestäkertominen on lisääntynyt viime vuosina tai ainakin sosiaalinen media on tuonut sen näkyvämmäksi. Samalla voidaan miettiä voivatko sosiaaliset verkostopalvelut ja sosiaalinen media yleensäkin oikeasti ylittää kasvokkaisviestinnän potentiaalin, kuten hyperpersonaalisuus teoria väittää. Samaa asiaa pohtii myös Timen toinen artikkeli, Does Facebook Replace Face Time or Enhance It?
Mitä mieltä olette? Onko ko. meemi lähinnä typerä vai avulias? Voivatko sosiaaliset verkostopalvelut tehostaa kasvokkaisviestintätilanteita?
Kun sinut on merkitty, sinun olisi tarkoitus kirjoittaa muistiinpano, joka sisältää 25 satunnaista asiaa, faktaa, tapaa tai tavoitettasi. Lopuksi merkitse 25 ystävääsi. Sinun täytyy merkitä henkilö, joka merkitsi sinut. Jos minä merkitsin sinut, se tarkoittaa sitä, että haluan tietää sinusta enemmän.
Perinteisesti tällaiset meemit ovat pyörineet blogeissa, mutta entistä enemmän nämä alkavat näyttäytyä myös sosiaaliseissa verkostopalveluissa. Time kirjoittaa verkkoartikkelissa, 25 Things I Didn't Want To Know About You, kyseisen meemin typeryydestä.
Mielenkiintoista asiassa on kuitenkin se, miten itsestäkertominen on lisääntynyt viime vuosina tai ainakin sosiaalinen media on tuonut sen näkyvämmäksi. Samalla voidaan miettiä voivatko sosiaaliset verkostopalvelut ja sosiaalinen media yleensäkin oikeasti ylittää kasvokkaisviestinnän potentiaalin, kuten hyperpersonaalisuus teoria väittää. Samaa asiaa pohtii myös Timen toinen artikkeli, Does Facebook Replace Face Time or Enhance It?
Mitä mieltä olette? Onko ko. meemi lähinnä typerä vai avulias? Voivatko sosiaaliset verkostopalvelut tehostaa kasvokkaisviestintätilanteita?
Finnair vs. pilotit
Nostetaan nyt esiin myös organisaatioviestinnän näkökulmaa ajankohtaisen aiheen muodossa. Finnair aloitti ulkoisen yritysblogaamisen vuoden alussa ja heti ensimmäisenä kuukautena Finnairin johto ja viestintä päättivät käyttää blogia Finnarin ja Finnairin lentäjien välisestä työsuhtekiistasta viestimiseen.
Melko edistyksellistä toimintaa suomalaiselta yritykseltä, mutta jokin uhotui. Kommentointi- ja moderointikäytäntöä ei oltu heti alkuun viestitty ja mietitty tarpeeksi hyvin ja avoimesti, joten lentäjät saivat tästä reposteltavaa. Kauppalehti otsikoi seuraavana päivänä mehevästä blogiriidasta.
Ongelma lentäjillä alkuun oli kuitenkin se, että heidän oma verkkoläsnäolonsa oli aika heikko, joten heidän piti viestiä lehdistön kautta. Nyt lentäjät näyttävät laittaneen seuraavan vaihteen silmään ja ovat hyökänneet huumorin sekä meemien avulla.
Tässä casessa kannattaa huomioida näiden kahden tahon, Finnairin ja lentäjien, verkkovuorotuksen eri muodot ja ne kaikki yksityiskohdat jotka kannattaa olla mietittynä, kun lähdetään viestimään melko hankalista asioista.
Mitä muita ajatuksia tällainen case herättää?
Blogasin asiasta myös omassa blogissani pariin otteeseen.
Melko edistyksellistä toimintaa suomalaiselta yritykseltä, mutta jokin uhotui. Kommentointi- ja moderointikäytäntöä ei oltu heti alkuun viestitty ja mietitty tarpeeksi hyvin ja avoimesti, joten lentäjät saivat tästä reposteltavaa. Kauppalehti otsikoi seuraavana päivänä mehevästä blogiriidasta.
Ongelma lentäjillä alkuun oli kuitenkin se, että heidän oma verkkoläsnäolonsa oli aika heikko, joten heidän piti viestiä lehdistön kautta. Nyt lentäjät näyttävät laittaneen seuraavan vaihteen silmään ja ovat hyökänneet huumorin sekä meemien avulla.
Tässä casessa kannattaa huomioida näiden kahden tahon, Finnairin ja lentäjien, verkkovuorotuksen eri muodot ja ne kaikki yksityiskohdat jotka kannattaa olla mietittynä, kun lähdetään viestimään melko hankalista asioista.
Mitä muita ajatuksia tällainen case herättää?
Blogasin asiasta myös omassa blogissani pariin otteeseen.
Verkkopalveluesittelyiden aiheet
Tuossa tuumailtiin, että voisimme kerätä tänne blogiin verkkopalveluesittelyiden aiheet sitä mukaa kun ne vahvistuvat, niin ei sitten tule päällekkäisyyksiä asiassa. Nythän on siis jo käsitelty Big Brother ja Tallini.fi, mutta lopuista aiheista ainakaan minä en ole kuullut mitään vihjeitä... Joten ei muuta ku kirjoittelemaan tulevia aiheita kommenttiruutuun - tällaiset juonipaljastukset ovat aina kivoja! :)
Big Brother & onnea Facebook
Tässä siis vielä osoite tänään esittelemälleni sivustolle:
http://www.bigbrother.fi
Subject-yhteisöön pääsee tutustumaan osoitteessa http://subject.sub.fi/.
Mikäli tosiaan etsitte töitä syksyksi ja BB-saitin sisällöntuotanto kiinnostaa, minulta saa lisätietoja asiasta :)
Toiseen aiheeseen; Facebook täyttää tänään viisi vuotta!
http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Facebook+viett%C3%A4%C3%A4+viisivuotisp%C3%A4ivi%C3%A4/1135243327113
Itse olin yllättynyt siitä, kuinka kauan palvelu onkaan ollut pystyssä. Loin oman profiilini nimittäin vasta alkukesästä 2007. Tosin alkuunhan koko palvelu oli artikkelin mukaan vain pienen yhteisön käytössä. Kuitenkin siihen nähden, kuinka pitkäikäinen Facebook on, on sitä tutkittu hämmästyttävän vähän (tai sitten tutkimustuloksia ei vaan ole saatu pitkäkestoisen tutkimustyön takia vielä julki) - tähän olen törmännyt, sillä itse aloittelen gradua Facebookiin liittyen. Muuten, jos eteen tulee tutkimuksia tai artikkeleista aiheesta, saa vinkata! :)
Tietysti Hesarin keskusteluissa joku epäilevä tuomas on heti kommentoinut, kuinka Facebook on pelkkä "ilmapallo", eikä lainkaan vakavasti noteerattava yritys. Kyllähän tuolla markkina-arvolla ja työllistämisellä, saati käyttäjien määrällä aika vakavastiotettava on pakko olla. Kiinnostavaa on tietysti se, kauanko Facebookin viehätys kestää?
http://www.bigbrother.fi
Subject-yhteisöön pääsee tutustumaan osoitteessa http://subject.sub.fi/.
Mikäli tosiaan etsitte töitä syksyksi ja BB-saitin sisällöntuotanto kiinnostaa, minulta saa lisätietoja asiasta :)
Toiseen aiheeseen; Facebook täyttää tänään viisi vuotta!
http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Facebook+viett%C3%A4%C3%A4+viisivuotisp%C3%A4ivi%C3%A4/1135243327113
Itse olin yllättynyt siitä, kuinka kauan palvelu onkaan ollut pystyssä. Loin oman profiilini nimittäin vasta alkukesästä 2007. Tosin alkuunhan koko palvelu oli artikkelin mukaan vain pienen yhteisön käytössä. Kuitenkin siihen nähden, kuinka pitkäikäinen Facebook on, on sitä tutkittu hämmästyttävän vähän (tai sitten tutkimustuloksia ei vaan ole saatu pitkäkestoisen tutkimustyön takia vielä julki) - tähän olen törmännyt, sillä itse aloittelen gradua Facebookiin liittyen. Muuten, jos eteen tulee tutkimuksia tai artikkeleista aiheesta, saa vinkata! :)
Tietysti Hesarin keskusteluissa joku epäilevä tuomas on heti kommentoinut, kuinka Facebook on pelkkä "ilmapallo", eikä lainkaan vakavasti noteerattava yritys. Kyllähän tuolla markkina-arvolla ja työllistämisellä, saati käyttäjien määrällä aika vakavastiotettava on pakko olla. Kiinnostavaa on tietysti se, kauanko Facebookin viehätys kestää?
torstai 5. helmikuuta 2009
Pari tekstiä JSN-pomolta
Helsingin Sanomien nettisivuilta löytyi uutinen (5.2.2009), jossa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen kommentoi, ettei suomalaiset mediat pysy teknologisen kehityksen vauhdissa.
"Suomessa ei tiedetä, miten internetin haasteeseen pitäisi vastata. Ei tiedetä, millaisia lehtiä tai tv-uutisia nyt pitäisi tehdä", Hyvärinen sanoi jutussa.
Lienee totta, että netti on osaltaan vaikuttanut suomalaisten medioiden kehnoon nykytilaan. Vaikka taantuma on ajanut monet lehtitalot ja mediat yt-neuvotteluihin, on myös tiedon helppo saatavuus netistä vaikuttanut varmasti perinteisten medioiden vähentyneeseen tarpeeseen...
Kenties vielä mielenkiintoisempi on Hyvärisen Aamulehden sivuilla julkaistu blogi-kirjoitus Joko teillä wikittää? (15.1.2008), jossa hän kritisoi muun muassa Wikipediaa ja kyseenalaistaa koulutuksen merkityksen tulevaisuudessa nimettömien harrastelijoiden hallitessa tietopääomaamme.
Helsingin Sanomien uutinen:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/JSNn+Hyv%C3%A4rinen+Media+ei+osaa+vastata+internetin+haasteeseen/1135243303054
Joko teillä wikittää? (Aamulehti)
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_kolumnit/pekkahyvarinen/6361655.shtml
"Suomessa ei tiedetä, miten internetin haasteeseen pitäisi vastata. Ei tiedetä, millaisia lehtiä tai tv-uutisia nyt pitäisi tehdä", Hyvärinen sanoi jutussa.
Lienee totta, että netti on osaltaan vaikuttanut suomalaisten medioiden kehnoon nykytilaan. Vaikka taantuma on ajanut monet lehtitalot ja mediat yt-neuvotteluihin, on myös tiedon helppo saatavuus netistä vaikuttanut varmasti perinteisten medioiden vähentyneeseen tarpeeseen...
Kenties vielä mielenkiintoisempi on Hyvärisen Aamulehden sivuilla julkaistu blogi-kirjoitus Joko teillä wikittää? (15.1.2008), jossa hän kritisoi muun muassa Wikipediaa ja kyseenalaistaa koulutuksen merkityksen tulevaisuudessa nimettömien harrastelijoiden hallitessa tietopääomaamme.
Helsingin Sanomien uutinen:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/JSNn+Hyv%C3%A4rinen+Media+ei+osaa+vastata+internetin+haasteeseen/1135243303054
Joko teillä wikittää? (Aamulehti)
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_kolumnit/pekkahyvarinen/6361655.shtml
tiistai 3. helmikuuta 2009
Internetosaamista Intiaan
Sillä välin kun me lähes elämme erilaisten viestintäteknologioiden voimin, toisille yritetään saada edes perustietoutta asioiden tolasta. Tästä taidettiinkin puhua viime perjantaina. Kuinka pieni osa maailman väestöstä oikeasti osaa tai omaa mahdollisuudet käyttää nettiä...
Ihminen V2.0?
Edellisellä luennolla oli puhetta Web 2.0:sta, jota käytän tässä aasinsiltana eilen tulleeseen Prisma-dokumenttiin "Ihminen V2.0". Näin dokumentista vain pienen pätkän, mutta pitänee katsoa uusinta - sen verran utopistiselta tämä kuvaus minusta kuulostaa:
Prisma: Ihminen V2.0
Tämänkertainen Prisma-dokumentti Ihminen V2.0 (The Singularity / Iso-Britannia 2006) käsittelee ihmisen ja koneen tulevaisuutta. Raymond Kurzweilin mukaan vuonna 2030 keinoäly ohittaa ihmisälyn ja johtaa valtavaan tekniseen muutokseen. Voidaanko ihmisen tajunta siirtää tuolloin tietokoneen kovalevylle?
Raymond Kurzweil ennusti edeltä internetin ja Neuvostoliiton romahtamisen, mutta hänen viimeisin tulevaisuuden skenaarionsa on hurja: vuonna 2030 teknologia on häivyttänyt ihmisen ja koneen rajan. Ihmisaivoihin asennetaan mikropiirejä, jolloin äly on puoliksi biologista, puoliksi teknologista. Pian pystymme jopa tallentamaan ajatuksiamme kovalevylle.
Kurzweilin visio vaatii kuitenkin hermostokoodin selvittämistä. Vuonna 1997 Miguel Nicolelis ja John Chapin päättivät tehdä tämän. Tavoitetta vaikeuttaa se, että aivoissa on enemmän neuroneja kuin maailmassa on ihmisiä. Jos Miguel ja John voisivat ymmärtää kuinka yksinkertaiset aivotoiminnot tapahtuvat, he voisivat kenties ratkaista isomman kokonaisuuden. He päättivät kiinnittää elektrodeja eläinten aivoihin havaitakseen, mitkä neuronit reagoivat yksinkertaisissa liikkeissä. Kymmenen vuotta myöhemmin tutkijat ovat kumpikin neurotieteen eturintamassa, mutta ovatko heidän tulevaisuudenvisionsa samanlaiset kuin Kurzweililla?
Uusinnat tänään klo 23.55 TV1 ja sunnuntaina 8.2 klo 13.15 TV1.
Prisma: Ihminen V2.0
Tämänkertainen Prisma-dokumentti Ihminen V2.0 (The Singularity / Iso-Britannia 2006) käsittelee ihmisen ja koneen tulevaisuutta. Raymond Kurzweilin mukaan vuonna 2030 keinoäly ohittaa ihmisälyn ja johtaa valtavaan tekniseen muutokseen. Voidaanko ihmisen tajunta siirtää tuolloin tietokoneen kovalevylle?
Raymond Kurzweil ennusti edeltä internetin ja Neuvostoliiton romahtamisen, mutta hänen viimeisin tulevaisuuden skenaarionsa on hurja: vuonna 2030 teknologia on häivyttänyt ihmisen ja koneen rajan. Ihmisaivoihin asennetaan mikropiirejä, jolloin äly on puoliksi biologista, puoliksi teknologista. Pian pystymme jopa tallentamaan ajatuksiamme kovalevylle.
Kurzweilin visio vaatii kuitenkin hermostokoodin selvittämistä. Vuonna 1997 Miguel Nicolelis ja John Chapin päättivät tehdä tämän. Tavoitetta vaikeuttaa se, että aivoissa on enemmän neuroneja kuin maailmassa on ihmisiä. Jos Miguel ja John voisivat ymmärtää kuinka yksinkertaiset aivotoiminnot tapahtuvat, he voisivat kenties ratkaista isomman kokonaisuuden. He päättivät kiinnittää elektrodeja eläinten aivoihin havaitakseen, mitkä neuronit reagoivat yksinkertaisissa liikkeissä. Kymmenen vuotta myöhemmin tutkijat ovat kumpikin neurotieteen eturintamassa, mutta ovatko heidän tulevaisuudenvisionsa samanlaiset kuin Kurzweililla?
Uusinnat tänään klo 23.55 TV1 ja sunnuntaina 8.2 klo 13.15 TV1.
Sopiva työpaikka?
Moi,
Huomasin viime viikolla tällaisen työpaikan yliopiston rekrylistan kautta. Mielestäni paikka voisi sopia puheviestijälle. Mitä mieltä olette?
Huomasin viime viikolla tällaisen työpaikan yliopiston rekrylistan kautta. Mielestäni paikka voisi sopia puheviestijälle. Mitä mieltä olette?
Projektisihteeriä Eläkeliiton kehittämis- ja palveluyksikköön
Eläkeliitto ry on yksi Suomen suurimmista sosiaali- ja
terveysjärjestöistä. Se valvoo ikääntyvien etuja, tuottaa heille
monipuolisia palveluja ja kehittää uusia toimintamuotoja heidän
hyvinvointinsa tukemiseksi.
Haemme PROJEKTISIHTEERIÄ Puhumalla paras* - puhelin yhdistää
-projektiin (2006-2010). Projektissa kehitetään viestintäteknologista
toiminta- ja koulutusmallia vertaisryhmätoimintaan. Projektisihteeri
osallistuu projektihallinnon eri tehtäviin ja huolehtii
yhteistyöverkostoista yhdessä projektisuunnittelijan kanssa. Tehtävä
on osa-aikainen. Odotamme hakijalta korkeakoulututkintoa ja arvostamme
projektiosaamista.
=====================================================
Paikkakunta: Helsinki
Työn kesto: Määräaikainen työsopimus tehdään vuoden 2009 loppuun
Palkkaus: palkkatoive
=====================================================
Työnantaja: Eläkeliitto ry
Yhteyshenkilö: projektisuunnittelija Tuuli Nikula
Osoite: Kalevankatu 61, 00180 Helsinki
Puhelinnumero: (09) 7257 1156
Sähköpostiosoite:
WWW-osoite: http://www.elakeliitto.fi
=====================================================
Viimeinen hakupäivä: 06.02.2009
lauantai 31. tammikuuta 2009
Wikipuolue
Viime kerralla tuli esiin ilmiö nimeltä wikipuolue. En ainakaan itse ollut kuullut kyseisestä asiasta aiemmin, ja kiinnostuin selvittämään, mistä on oikein kyse. Heti alkuun jo heräsi epäilys, miten ihmeessä tällainen puolue (joka ei tosin ole rekisteröity puolue) voi toimia, koska poliittiset asiat kovin usein johtavat eipäs-juupas-kiistelyyn. Puolueella on kotisivu, www.wikipuolue.fi, josta tietenkin wiki-muotoisesti löytyy kaikenlaista infoa asiasta.
Puolueen tarkoitus on sivujen mukaan "kehittää uudenlaista poliittista yhteistoimintaa" ja "demokratiosida politiikkaa". Sivuille voi luoda aloitteita, joita kuka tahansa voi sitten muokata, ja joita viedään eteenpäin. Lisäksi kuka tahansa voi Wikipuolueen ehdokkaana asettua ehdokkaaksi kunnallis- ja eduskuntavaaleihin, mutta wikipuolue ei ole mitenkään vastuussa yksittäisen edustajansa toiminnasta. Ensivilkaisulta kokonaisuus kuulostaa ainakin minusta aika hämärältä.
Mitä olette mieltä, voiko tällainen homma oikeasti toimia? Onko jossain taustalla kuitenkin tälläkin kertaa oltava joku tätäkin demokraattisuutta säätelevä porukka, joka runnoo ajatuksensa läpi?
perjantai 30. tammikuuta 2009
Kolmannen luennon kalvot
Lisäsin kaikkien pidettyjen luentojen kalvot oikean reunan palkissa olevaan aikatauluun - en siis tule enää tämän jälkeen ilmoittamaan niistä erikseen tässä varsinaisella tekstipalstalla.
Te, jotka ette päässeet perjantaina paikalle, voitte tulla kyselemään artikkeleita minulta ensi viikon aikana. Saatanpa laittaa niitä jakeluun tuohon oveni ulkopuolella olevaan lokerikkoonkin siltä varalta että en ole jatkuvasti paikalla...
Ja sitten toivoisin ryhtiliikettä kommentoinnin suhteen! Olemme viimein pääsemässä tilanteeseen jossa kaikilla osallistujilla on tunnukset ja kirjoitusoikeudet, eli nyt kommentteja kehiin! Aloitetaan vaikka siitä Teijon vinkkaamasta Visioblogista, koska he varmasti kaipaavat palautetta näin keskeiseltä kohderyhmältä.
Perjantai-iltapäivän ratoksi myös musiikkivinkki. Tuomo Prättälä julkaisee ensi viikolla uuden albumin, joka paitsi sisältää hyvää musiikkia, toimii myös näin kurssin puitteissa mainiona esimerkkinä verkon tarjoamista mahdollisuuksista musiikin levittämisen ja fanipohjan kasvattamisen suhteen. Käykääpä siis katsomassa MySpace-entiteetti osoitteessa http://www.myspace.com/organkane. Kaiken muun hyvän lisäksi Tuomon manageri on puheviestijä:)
Te, jotka ette päässeet perjantaina paikalle, voitte tulla kyselemään artikkeleita minulta ensi viikon aikana. Saatanpa laittaa niitä jakeluun tuohon oveni ulkopuolella olevaan lokerikkoonkin siltä varalta että en ole jatkuvasti paikalla...
Ja sitten toivoisin ryhtiliikettä kommentoinnin suhteen! Olemme viimein pääsemässä tilanteeseen jossa kaikilla osallistujilla on tunnukset ja kirjoitusoikeudet, eli nyt kommentteja kehiin! Aloitetaan vaikka siitä Teijon vinkkaamasta Visioblogista, koska he varmasti kaipaavat palautetta näin keskeiseltä kohderyhmältä.
Perjantai-iltapäivän ratoksi myös musiikkivinkki. Tuomo Prättälä julkaisee ensi viikolla uuden albumin, joka paitsi sisältää hyvää musiikkia, toimii myös näin kurssin puitteissa mainiona esimerkkinä verkon tarjoamista mahdollisuuksista musiikin levittämisen ja fanipohjan kasvattamisen suhteen. Käykääpä siis katsomassa MySpace-entiteetti osoitteessa http://www.myspace.com/organkane. Kaiken muun hyvän lisäksi Tuomon manageri on puheviestijä:)
perjantai 23. tammikuuta 2009
Teknologia etsintävälineenä
Sattuipa tässä yksi mielenkiintoinen tapaus viikko sitten. Sain puhelun tuntemattomasta numerosta, mutta koska olin luennolla, en voinut vastata siihen. Heti perään sain tekstiviestin samaisesta numerosta. Minulle tuntematon nainen kyseli erään kaverini yhteystietoja, sillä hänen tyttärensä oli tavannut minun kaverini Barcelonassa edellisiltana, eikä tyttö ollut palannut siskonsa luo hotelliin vielä seuraavaan aamuunkaan mennessä. Tyttären puhelin oli pois päältä, joten äiti ei häntä siitä tavoittanut. Hän oli löytänyt nimeni kaverini Facebook-profiilista ja jostain etsinyt myös puhelinnumeroni. Annoin naiselle kaverini yhteystiedot, kuin myös kaverini parhaan ystävän yhteystiedot, jos kaverini suomalainen numero ei olisikaan käytössä. Tytär oli lopulta löytynyt ja tarina päättyi onnellisesti, mutta jäin itse pohtimaan teknologian merkitystä koko prosessille. Ensinnäkin, ilman Facebookia tyttären äiti ei olisi löytänyt ketään kaverini tuttuja, joihin ottaa yhteyttä. Toiseksi, matkapuhelinten itsestäänselvyys korostuu erityisesti silloin, kun tavoittelemaa henkilöä ei saadakaan kiinni. Matkapuhelimilla pystytään myös hoitamaan yhteydenpito täsmällisesti, eli voidaan soittaa suoraan asianomaiselle, eikä hänen ja hänen perheensä yhteiseen lankapuhelimeen.
Tällaisia ajatuksia heräsi tästä tapauksesta. Aika jännä juttu toi teknologia.
Tällaisia ajatuksia heräsi tästä tapauksesta. Aika jännä juttu toi teknologia.
Toisen luennon kalvot - verkko-oppiminen
Toisen luennon kalvot ovat linjoilla. Osoitehan on tietenkin loogisesti nimetty http://users.jyu.fi/~marsiit/kurssit/PUHS304_2verkko-oppiminen.pdf.
Luennon aiheeseen liittyen kysyisin teiltä mielipidettänne siitä, minkä kokeilemistanne verkko-oppimisympäristöistä olette kokeneet parhaimmaksi? Mikä on ollut helpoin ottaa käyttöön, mikä on nimenomaan käyttöympäristönä ruokkinut mielestänne keskustelua tai edistänyt ryhmäytymistä? Mielipiteitä ja perusteluja kaivataan!
Luennon aiheeseen liittyen kysyisin teiltä mielipidettänne siitä, minkä kokeilemistanne verkko-oppimisympäristöistä olette kokeneet parhaimmaksi? Mikä on ollut helpoin ottaa käyttöön, mikä on nimenomaan käyttöympäristönä ruokkinut mielestänne keskustelua tai edistänyt ryhmäytymistä? Mielipiteitä ja perusteluja kaivataan!
maanantai 19. tammikuuta 2009
Work in progress - Visiotv(blog)
Teijo vinkkasikin tästä viime perjantain lopuksi. Armas Visiomme kehittyy aina vain, ja ilmeisesti tekijät pohtivat yhtenä mahdollisena kehityssuuntana jutun viemistä entistä vuorovaikutteisempaan ja helposti lähestyttävämpään suuntaan. Koeversio siitä, miltä blogi voisi näyttää, löytyy osoitteesta: http://visiotv.blogspot.com/
Kommentoikaa vapaasti, Teijo varmasti sitten välittää terveisiä edelleen!
Kommentoikaa vapaasti, Teijo varmasti sitten välittää terveisiä edelleen!
perjantai 16. tammikuuta 2009
Ensimmäisen luennon kalvot ja tarkennus ohjelmaan
Näin se lähtee käyntiin. Ensimmäinen luento on nyt takanapäin, voitte käydä tarkastelemassa kalvoja osoitteessa http://users.jyu.fi/~marsiit/kurssit/PUHS304_1johdanto.pdf.
Sain myös yhdeltä vierailijaltamme täsmennyksen luennon aiheeseen. Sacha Helfensteinin luento 13.2. on nimeltään Psychological Dimensions of Technology Mediated Communication.
Seuraavalla kerralla siirrymme käsittelemään oppimista ja opettamista tietokoneiden välityksellä, minkä lisäksi tarkoituksena on pohtia sitä, millaista lukutaitoa nykypäivän teknologiavälitteinen viestintä ja mediamaisemassa navigoiminen vaativat. Voisimmekin aloittaa keskustelun näistä aiheista heti, kun pääsette sinuiksi Bloggerin kanssa ja saatte kirjoitusoikeudet blogiin.
Sain myös yhdeltä vierailijaltamme täsmennyksen luennon aiheeseen. Sacha Helfensteinin luento 13.2. on nimeltään Psychological Dimensions of Technology Mediated Communication.
Seuraavalla kerralla siirrymme käsittelemään oppimista ja opettamista tietokoneiden välityksellä, minkä lisäksi tarkoituksena on pohtia sitä, millaista lukutaitoa nykypäivän teknologiavälitteinen viestintä ja mediamaisemassa navigoiminen vaativat. Voisimmekin aloittaa keskustelun näistä aiheista heti, kun pääsette sinuiksi Bloggerin kanssa ja saatte kirjoitusoikeudet blogiin.
maanantai 12. tammikuuta 2009
Verkosta kurssilla, kurssista verkossa
Tämä blogimuodossa elävä verkkoentiteetti on puheviestinnän kurssin PUHS304 Viestintäteknologian interaktiivisuus (10 op) kotipaikka. Kurssi pidetään keväällä 2009, ja sen järjestää Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen puheviestintä-oppiaine.
Voit käyttää kurssin johonkin seuraavista:
1) Puheviestinnän syventävien opintojen kirjatenttiin (PUHS311, Puheviestinnän erityiskysymyksiä). Tällöin kurssin laajuus on 6 op.
2) Viestintäteknologian interaktiivisuus -professioon (PUHS304, 10op). Tällöin osallistut lisäksi lukupiirityöskentelyyn, ja suorituksen laajuudeksi tulee 10 op.
3) Ylimääräisiin opintoihin (6 op laajuisena, kuten kohdassa 1)
Kurssin tavoitteena on syventyä viestintäteknologiaan ja sen käyttöön eri konteksteissa puheviestinnän asiantuntijuuden näkökulmasta. Kurssilla saadaan ajantasaista tietoa teknologiavälitteisestä viestinnästä, ja pohditaan interaktiivisen viestintäteknologian muotoja ja mahdollisuuksia. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään teknologiavälitteiseen viestintään liittyviä erityiskysymyksiä niin suhde-, ryhmä- kuin organisaatiotasollakin. Edelleen tavoitteena on, että osallistujat työstävät ja määrittelevät kurssin aikana sitä osaamista, jota puheviestinnän asiantuntijat voisivat viestintäteknologian suunnitteluun, käyttöön ja analysoimiseen tarjota.
Kurssin opetus- ja suoritusmuotoina ovat luennot, oheiskirjallisuus, kurssipäiväkirja, verkkokeskustelu sekä kymmenen opintopisteen suorittajien kohdalla lukupiirityöskentely.
Verkkokeskustelu käydään tämän blogin sisällä. Kurssilaisten odotetaan paitsi lukevan ja kommentoivan blogimerkintöjä, myös tuovan blogiin mediassa kohtaamiaan artikkeleita, kommenttipuheenvuoroja, näkökulmia, työpaikkailmoituksia jne. Verkkokeskustelun keskipisteessä on se, millaista asiantuntemusta viestintäteknologian parissa työskentelyyn tarvitaan, ja millaiset näkökulmat ovat nimenomaan puheviestinnälle ominaisia – meidän oman tieteenalamme vahvuuksia suhteessa muihin.
Voit käyttää kurssin johonkin seuraavista:
1) Puheviestinnän syventävien opintojen kirjatenttiin (PUHS311, Puheviestinnän erityiskysymyksiä). Tällöin kurssin laajuus on 6 op.
2) Viestintäteknologian interaktiivisuus -professioon (PUHS304, 10op). Tällöin osallistut lisäksi lukupiirityöskentelyyn, ja suorituksen laajuudeksi tulee 10 op.
3) Ylimääräisiin opintoihin (6 op laajuisena, kuten kohdassa 1)
Kurssin tavoitteena on syventyä viestintäteknologiaan ja sen käyttöön eri konteksteissa puheviestinnän asiantuntijuuden näkökulmasta. Kurssilla saadaan ajantasaista tietoa teknologiavälitteisestä viestinnästä, ja pohditaan interaktiivisen viestintäteknologian muotoja ja mahdollisuuksia. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään teknologiavälitteiseen viestintään liittyviä erityiskysymyksiä niin suhde-, ryhmä- kuin organisaatiotasollakin. Edelleen tavoitteena on, että osallistujat työstävät ja määrittelevät kurssin aikana sitä osaamista, jota puheviestinnän asiantuntijat voisivat viestintäteknologian suunnitteluun, käyttöön ja analysoimiseen tarjota.
Kurssin opetus- ja suoritusmuotoina ovat luennot, oheiskirjallisuus, kurssipäiväkirja, verkkokeskustelu sekä kymmenen opintopisteen suorittajien kohdalla lukupiirityöskentely.
Verkkokeskustelu käydään tämän blogin sisällä. Kurssilaisten odotetaan paitsi lukevan ja kommentoivan blogimerkintöjä, myös tuovan blogiin mediassa kohtaamiaan artikkeleita, kommenttipuheenvuoroja, näkökulmia, työpaikkailmoituksia jne. Verkkokeskustelun keskipisteessä on se, millaista asiantuntemusta viestintäteknologian parissa työskentelyyn tarvitaan, ja millaiset näkökulmat ovat nimenomaan puheviestinnälle ominaisia – meidän oman tieteenalamme vahvuuksia suhteessa muihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)