Hesarin nettisivuilla oli hyvä juttu virtuaalimaailmojen hyödyntämisestä työelämässä.
Katz nostaa hyviä pointteja virtuaalimaailmojen hyödyistä esille. Ihmisiä ei tarvitse lennättää ympäri maailmaa tapaamaan toisiaan, työhuoneissa voi jättää omia töitään muiden nähtäville, virtuaalimaailmassa pidettyjä esityksiä voi kommentoida reaaliaikaisesti ja puhujalle voi esittää kysymyksiä jne.
Virtuaalimaailmojen käyttö työelämässä ei ole vielä kovin yleistä, osin varmasti tietämättömyyden takia. En tiedä, kuinka firmoille edes markkinoidaan eri virtuaaliympäristöjä. Luulisi kuitenkin, että ihan lähitulevaisuudessa myös työnhakijoilta oletetaan, että he osaavat käyttää näitä virtuaalityötiloja ja tuntevat niiden työkulttuurin.
Mitä haasteita tai kehityksen kohteita näissä virtuaalimaailmoissa voisi olla? Onko kukaan ylipäätään ikinä käyttänyt tällaisia työn merkeissä?
Viestintäteknologian ilmiöitä ja sovelluksia puheviestinnän näkökulmasta tarkasteltuna
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Erittäin mielenkiintoista, varsinkin tuo digitaalinen arkeologia. Olisi mahtavaa päästä esim. Pekingin Kiellettyyn kaupunkiin virtuaalimaailmassa, sillä voi hyvinkin olla, että jää todellisessa elämässä näkemättä...
Neil Katzin pointit kyllä mielestäni tukevat hyvin virtuaalimaailmojen hyödyllisyyttä. Jäin vielä pohtimaan sitä, kuinka virtuaalimaailmoissa pidettäviä esityksiä voi kommentoida reaaliaikaisesti. Monilla ei useinkaan ole rohkeutta/halua keskeyttää vaikkapa suurta massaluentoa oman kommenttinsa/kysymyksensä esille tuomiseksi. Toista voisi olla, jos kysymyksen voisi laittaa tekstimuodossa luennotsijalle tai koko ryhmälle. Kätevää!
Uskon, että virtuaaliset maailmat tulevat yleistymään lähitulevaisuudessa yhtenä työskentelymuotona aivan kuten esim. videokonferenssit, oppimisympäristöt ja blogit ovat tulleet viime vuosina osiksi työkulttuuria/-menetelmiä...
Second Lifessa ollaan (Nokia) järjestetty tapahtumia, seminaareja, fyysisiä tapahtumia tukevia kokoontumisia ja ihan markkinointia, esim. iso osa Nokian luureista on mallinnettu Second Lifessa.
Myös R&D on tehnyt systeemitutkimusta Second Lifessa ja esim. brändipuolen kaverit ovat tsetanneet erilaisia tilallisen brändäyksen elementtejä ko. virtuaalimaailmassa.
Jonkun verran ollaan käytetty Habbo-hotellia Nokian kotimaan markkinoinnissa.
Tähän aiheeseenhan saadaan varmasti hyvää näkökulmaa Anu Sivusen luennolta. Anulla on kokemusta siitä, kuinka virtuaalimaailmaan rakennetaan tuollaista yhteistoimintaan tarkoitettua tilaa, ja kuinka sen käyttäminen toisella puolella maailmaa asuvien yhteistyökumppanien kanssa sitten onnistuu.
Itse olen (yllättävää kyllä) hieman skeptinen virtuaalimaailmoiden suhteen nimenomaan työnteon näkökulmasta. Ainakin jos on kyseessä pieni ryhmä. Tällöin jokin hieman tehtäväkeskeisemmäksi suunniteltu ja miellettävä ympäristö, esimerkiksi jonkinlainen instant messagingia, tiedostojen jakamista, yhteistä tekstinmuokkausta jne. yhdistävä group support system voi olla ihan käypä ratkaisu. Pitää homman tehokkaana eikä tuhlaa aikaa ja kognitiivisia ja muita resursseja virtuaalimaailmassa patsasteluun.
Isompien joukkojen kanssa virtuaalimaailmalla voi sitten ollakin tarjottavaa. Esimerkiksi joku pelifirma voisi hyvin pitää virtuaalimaailmassa varjokekkereitä samaan aikaan kun firman esittely pauhaa jossain messukeskuksessa - virtuaalimaailmassa näkyisi video messuesityksestä, ja samaan aikaan kävijät voisivat tutustua tuotteisiin, tässä pelin demoon, reaaliajassa. Ja tässä esimerkissähän varsinaista tuotetta ei ole olemassa bittiavaruuden ulkopuolella.
Lähetä kommentti