Helsingin Sanomien nettisivuilta löytyi uutinen (5.2.2009), jossa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen kommentoi, ettei suomalaiset mediat pysy teknologisen kehityksen vauhdissa.
"Suomessa ei tiedetä, miten internetin haasteeseen pitäisi vastata. Ei tiedetä, millaisia lehtiä tai tv-uutisia nyt pitäisi tehdä", Hyvärinen sanoi jutussa.
Lienee totta, että netti on osaltaan vaikuttanut suomalaisten medioiden kehnoon nykytilaan. Vaikka taantuma on ajanut monet lehtitalot ja mediat yt-neuvotteluihin, on myös tiedon helppo saatavuus netistä vaikuttanut varmasti perinteisten medioiden vähentyneeseen tarpeeseen...
Kenties vielä mielenkiintoisempi on Hyvärisen Aamulehden sivuilla julkaistu blogi-kirjoitus Joko teillä wikittää? (15.1.2008), jossa hän kritisoi muun muassa Wikipediaa ja kyseenalaistaa koulutuksen merkityksen tulevaisuudessa nimettömien harrastelijoiden hallitessa tietopääomaamme.
Helsingin Sanomien uutinen:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/JSNn+Hyv%C3%A4rinen+Media+ei+osaa+vastata+internetin+haasteeseen/1135243303054
Joko teillä wikittää? (Aamulehti)
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_kolumnit/pekkahyvarinen/6361655.shtml
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
No niin. Pakko oli vielä tähänkin aiheeseen heittää kommenttia, vaikka kello lyö jo liian paljoa. Mua alkoi niin ärsyttää kyseisen kolumnistin mustavalkoinen näkökanta, toisaalta huvituin, toisaalta ajattelin hetken aikaa, että "kas, näinhän voi olla".
Sitaatti tekstistä: "Nettimassa syö todellista tietoa, jota asiantuntijat ja erityisosaajat ennen tuottivat. Ei kai kukaan usko, että puoskari osaisi kirjoittaa tyhjentävän selvityksen syövästä tai genetiikasta. Wikipedian kirjoittajien taustoja ei tunneta, joten tekstien tekijöinä häärii kaikenlaisia poliittisesti nyrjähtäneitä sekä mainos- ja markkinointiviestinnän juonikkaita osaajia."
Eo. kommentti ärsytti ihan suunnattomasti (en tiedä, oliko sen nimen omaan tarkoituskin ärsyttää). Ehkä suurimmaksi osaksi siksi, että pidän itse Wikipediaa aivan nerokkaana palveluna. Toki myönnän itsekin usein lukeneeni sieltä todella mielenkiintoisia määritelmiä asioista sen enempää niitä kyseenalaistamatta. Kuitenkaan ei ole kyse siitä, että käyttäisin näitä tekstejä vedenpitävinä faktoina tai liittäisin niitä esimerkiksi opinnäytetyöni lähdeluetteloon.
Alussa mainitsemani "kas, näinkin voi olla" -elämys syntyi siitä, kun kolumnisti mainitsi tekstissään poliittisesti vääristyneet "puoskarit", jotka Wikipedia-tekstien parissa "hääräävät". Kävin taannoin keskustelun istanbulilaisen ystäväni kanssa, joka oli suivaantunut Wikipedian määritelmästä koskien Armenian kansanmurhaa. Hänen mielestään englanninkielinen versio oli selkeästi poliittisesti värittynyt. Ensin ajattelin, että kyse on vain hänen kansallismielisyydestään - ehkä niin ei kuitenkaan ollutkaan.
Palatakseni kolumniin; mielestäni lisäksi koulutuksen tarpeen kyseenalaistaminen Wikipediaan vedoten on täysin ... hämmentävää. Kommentoin siihen lisää vaikka sitten, kun olen virkeämpi :) Nyt oli vaan pakko avautua tästä, toivottavasti ei pahastuttanut ketään.
Niin ja Marko, kuulut siis, et suinkaan akateemisten (meinasin kirjoittaa akateemikoiden, mutta tsekkasin onneksi ensin Wikipediasta) vaan puoskareiden autuaaseen joukkoon ;)
En tiedä nyt kuinka heikossa hapessa suomalaiset mediatalosta ovat. Lue esim. Johanna Korhosen juttu Journalistista otsikolla Lehtitalot tekivät rutosti rahaa. Samalla jos katsotaan TNS Metricsin Top 10 -listaa niin yli puolet vieraillummista saiteista ovat mediatalojen tai -brändien omistuksessa.
Keenin ja Hyvärisen argumentointi on "mielenkiintoista", mutta siihen voisin palata myöhemmin. Sillä välillä kannattaa tsekata The Truth According To Wikipedia -dokumentti, jossa haastatellaan mm. Keeniä.
Tuo wikipedia on varma keskustelunherättäjä. :)
Mutta onko wikipedian käytössä jotain vikaa vai onko vika käyttäjässä?
Wikipedia on mun mielestä mahdollisuus mutta sen kuten kaiken muunkin netistä löytyvän infoormation käsittelyssä pitäis olla tarkkana. Mun mielestä wikipedia antaa informaatiota, ei välttämättä tietoa!
Henrin kommentti siitä, että Wikipedia antaa informaatiota, eikä tietoa, on mielestäni osuva. Itsekin pidän Wikipediaa sinänsä hyvänä ja oivallisena lähteenä asioiden nopeaan tarkistukseen, ja esimerkiksi virhe levyn levyjulkaisuvuodessa korjattaisiin hurjan nopeasti innkkaiden fanien toimesta. Sitten taas on nämä hieman hankalammat asiat, kuten juuri Nooran mainitsema kansanmurha. Näkökantoja on aina monta, varsinkin noin tunteitaherättävään aiheeseen. Mielestäni Wikipedian päivittäjien halveksuminen ja yleistäminen "puoskareiksi" on aika hurjaa, voihan meistä jokainen olla oman alansa asiantuntija, pienen tai suuren.
Itse yritän pitää Wikipedian käytössäni jonkinlaista filtteriä, kontekstisidonnaisesti. Mutta ehdottomasti, jos minun pitäisi esimerkiksi löytää aiheesta "pelikonsoli", taitaisin luottaa Wikipediaan enemmän kuin vaikkapa tietosanakirjaan 80-luvulta ;)
Kävin syksyllä aika mielenkiintoisen keskustelun Teemu Leinosen kanssa (Teemu on Wikipedian asiantuntija boardissa) tieteentekemisen ja wikipedian suhteesta. Periaatteessahan molemmat ovat prosesseja, joissa on pyrkitys rakentaa tietoa aikaisemman tiedon pohjalle.
Ongelmaksi wikipediassa ja yleensäkin sosiaalisessa mediassa nousevat vakiintuneet tietokäsitykset, joilla tarkoitetaan sellaisia tietokäsityksiä, jotka perustuvat kanonisoitujen tietokäytäntöjen osaamiseen. Näitä tietokäytäntöjä ovat muun muassa uutiskriteerit ja tieteellinen tieto.
Osa sosiaalisen median toimintatavoista, kuten Wikipedia, on lähtökohtaisesti vastakkaisia kanonisoiduille tietokäytännöille. Esimerkki tästä on sosiaalisen median kohdalla usein viitattu, niin sanottu tiedon riittävä laatu. Määritelmä toteutuu vapaassa Wikipedia-tietosanakirjassa, jossa joukko-äly korjaa artikkeleiden puutteet.
Siinä missä akateeminen tieto konkretisoituu projektina, jonka lopputulos on teos tai tutkimus, Wikipedia on puolestaan jatkuva prosessi. Osa sosiaalisen median ominaispiirteistä kapinoi siis perinteisiä prosesseja vastaan.
Hyvärinen nostaa esiin mielenkiintoisen pointin Aamulehden kolumnissaan: "tekstien tekijöinä häärii kaikenlaisia poliittisesti nyrjähtäneitä sekä mainos- ja markkinointiviestinnän juonikkaita osaajia." Kuinkahan paljon Wikipediaa tai vastaavia käytetään juuri markkinointitarkoituksiin? Jusbe taisi mainita ainakin, että Nokia on käyttänyt muun muassa Habbo hotellia markkinoinnissaan...
Kovin vähän tällaista puolta on tullut itse ajateltua aikaisemmin, mutta äkkiseltään tuntuisi, että Wikipediaakin on varmasti pyritty hyödyntämään pr-tarkoituksiin.
Onko kuitenkin niin, kuten Ankukin jo kommentoi, että virheelliset tiedot suodattuvat suhteellisen nopeasti Wikipedian sivuilta kaikista aktiivisimpien toimijoiden johdolla? Riippuu varmaan aiheestakin, mutta uskoisin itse, että suoranaiset mainostekstit korjaantuvat pikaisesti sivuilta. Ainakin jos eivät ole faktapohjaisia.
@Tapani: Onhan wikipediaa härskisti käytetty hyväksi markkinoijien puolesta, mutta yleensä valheella on lyhyet jäljet. Wikipedialla on hyvä ohjeistukset tällaiseen toimintaa, http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:COI
Meillä Nokialla on myös ohjeistus miten Wikipediassa toimitaan, kun kyseessä on yritys tai tuotteet: esim. uusia sivuja ja artikkeleita ei luoda, mutta faktuaalisia virheitä tuotteita käsitteleviltä sivuilta voidaan korjata.
Kannattaa myös lukea juttu, jossa Jimmy Wales kertoo aiheesta: Marketers need to respect online communities to earn respect: Wikipedia keynote.
Lähetä kommentti